Saippuakiertikseen tulijoilla viime hetken infoa

[L otunen]

Aloin katsoa tässä kaappiani sitten läpi että mitä löytyy. Lipeä varastoa pitää täydentää ennen huomista ja ajattelin koittaa nyt Bilteman lipeää, eli "kaustisen soodaa". Tästä olen kuullut netissä jotain vastalauseita, ettei olisi toiminut ihan halutulla tavalla, mutta kommentteja ei ole kuitenkaan ollut montaa, eli on saattanut olla kyse ihan yksittäistapauksesta. Taikina ei aina onnistu, eikä syy ole lipeässä. Bilteman lipeä on ihan huimasti halvempaa kuin apteekin lipeä. Apteekistakin saa kahta sorttiia. Aivan tosi puhdasta ja kallista tavaraa, jota käytin itse aluksi (tässä kyllä koen heittäneeni rahaa ihan turhaan hukkaan) ja sitten "teollista" jota käytin viimeksi, ihan yhtä hyvää oli. Mulla on tuota vielä, jos jota kuta epäilyttää bilteman kama, ja jos tietty jos haluaa, niin voi käydä omaakin ostamassa. Öljyt on siis mulla pellava ja rypsi, jos haluat erikoisempia, tuo mukanasi. Ostan jonkin verran kookosrasvaa ja osittain kovetettua palmuöljyä eli munkkirasvaa, näistä kaikista mulla on hyviä kokemuksia vain. Mutta siis mitä tahansa voi käyttää ja esim liraus auringonkukkaa tekee saippuasta kovempaa, oliiviöljyä pehmeämpää jne, kokeillaan! Väriaineita luonnosta käy esim paprikamauste...

Eipä tässä nyt enempää lisäohjeita alkuperäiseen, nähdään viikonloppuna!!!!!

Sydämen valoa - Lotta

[Pohjantuuli]

Aloin katsoa tässä kaappiani sitten läpi että mitä löytyy. Lipeä varastoa pitää täydentää ennen huomista ja ajattelin koittaa nyt Bilteman lipeää, eli "kaustisen soodaa". Tästä olen kuullut netissä jotain vastalauseita, ettei olisi toiminut ihan halutulla tavalla, mutta kommentteja ei ole kuitenkaan ollut montaa, eli on saattanut olla kyse ihan yksittäistapauksesta.

Mulla bilteman "kaustinen sooda" epäilytti kans varsinkin kun purkissa luki, että NaOH -pitoisuus vähintään 80% (tai jotain sen tapaista.. en muista ihan tarkkaan). Niin tietysti mietin, että mitä se loppu 0-20% on kun sitä ei purkissa lukenut. Ja että onko kyse tilavuusprosenteista vai massaprosenteista. Ja kun lipeän prosentuaalinen määrä ei tullut ihan selville, niin laskin 100%:n mukaan ja käytin reseptiä jossa lähes maksimi-määrä lipeää (eli rasvaa ei pitäisi jäädä jäljelle yhtään) niin että jos lipeää onkin (painosta) jonkin verran vähemmän kuin se 100%, niin saippuaan jäisi jonkin verran rasvoja.

Ihan hyvää saippuaa tuli siis, ja raaka-aineina ei ollut muuta kuin tuota bilteman kaustista soodaa, oliiviöljyä ja vettä. Kelpasi jopa hiirillekin. Iso osa lavuaarin viereen jääneestä saippuasta oli syöty kun olin pari kuukautta pois..

EDIT:
Ai niin.. muistelin lukeneeni jostain että lipeä (eli Natriumhydroxidi, NaOH, engl. "sodium hydroxide") imee itseensä kosteutta helposti mahdollisesti myös ilmasta, joten ehkä loppu max. 20% tuosta bilteman lipeästä onkin vain nestettä.. Pikaisella googlettamisella löysinkin seuraavan tekstin:

Stable under ordinary conditions of use and storage. Very hygroscopic. Can slowly pick up moisture from air and react with carbon dioxide from air to form sodium carbonate.
http://www.jtbaker.com/msds/englishhtml/s4034.htm

[kettuvaloinen]

Tässä tulos mitä löysin netistä tuhkalipeäsaippuan valmistuksesta:

Eilen satuin vaihtamaan Teemalle kun ylläoleva ohjelma oli menossa. Ja kas, eikö siellä tullutkin heti vastaan saippuapaja?!

Juttu vilisi myös asiavirheitä, mutta ydin on tässä:
Kaikki raadot ja teurasjätteet kelpasivat, kunhan suolen sisältö oli poistettu. Näitä eläinperäisiä osia sitten keitettiin, kunnes niistä irtosi rasva. Lemu oli kamala.
Kun rasva oli saatu erotetuksi, se laitettiin pataan, johon sitten lisättiin myös tuhkalipeää (tosin ohjelmassa kaadettiin nestemäistä lipeää kanisterista). Tätä seosta keitettiin neljä päivää (kuumaprosessi siis) ja lopuksi ylimpänä oli valmis saippua, keskellä glyseriini ja alimpana jäljelle jäänyt lipeä tai tuhkalipeä joka käytettiin uudelleen. Saippua laitettiin puumuottiin jähmettymään. Tietenkään ei mitään hajusteita yms. ja haju oli koko ajan kamala....

Ehkä tässä oli meillekin jotain?

Eräs virhe oli, että väitettiin potaskan (tuhkalipeän) olevan samaa kuin kaustinen sooda, siis että kalilipeä (KOH) oli sama kuin natriumlipeä (NaOH).

Nykyisin kaliumhydroksidia eli KOH:ia käytetään nestesaippuan valmistuksessa.

Kiva kuulla, että rakas harrastus on jonkun mielestä niin kamala!

Lähde on saippuafoorumi.

Ei ollut kuin puhdas vesi lammissa. Kaikki piti lipuaineet itse valmistaa, ensinkin saipua keitettiin kotona. Siihen koottiin kaikki keittoluut pitkin talvea, oli sellainen kori jossakin puotin nurkassa. Siihen aikaan kotona teurastettiin kaikki lehmät, lampaat, vasikat ja sika. Kotona kaikista keitettiin päät ja sorkat. Tulee vesi kielelle, kun muistaa sitä lampaanpäävelliä jossa oli sorkkia, keuhkoa ja rapamahaa.

Näin kaikki luut kasattiin talteen. Kesällä sitten kesäpäivänä lammen rannassa näistä luuaineista tehtiin saipuaa. Kaadettiin luut rantapataan ja vettä tarvittava määrä. Tuli uuniin, ja eikun kiehuttaa vaan. Siihen laitettiin sekaan tulikiveä, se oli valkeaa ja kovaa kuin kivi. En tiedä mistä ovat saaneet ostaa.

Tätä vaan hiljalleen kiehutettiin niin kauan ainakin puolipäivää että luut sulivat. Tuli sellaista paksua puuroa. Sitten kun jäähty, laitettiin lavojen päälle noin 5 senttiä paksuisiksi levyiksi. Siinä kovettuivat, sen jälkeen leikattiin paloiksi. Näin saatiin saipuaa pitkäksi aikaa.

Sitten alkoi se tuhkalipeän laittaminen. Oli sellainen neljällä jalalla seisova tynnyri. Siinä reikä lähellä pohjaa. Ensin siihen tynnyrin pohjalle kaksi lautaa joihin sahattu kolot, ja välit lohkastu pois, muistutti kampaa. Kolot alaspäin että tulee vesitilaa pohjaan. Näitten päälle päreet, sitten ohut kerros olkia. Näiten päälle viholais säkkiä hyvin tiiviisti.

Nyt sitten tulee ne pääaineet tuhka tynnyri täyteen. Siinä rantapadassa kiehu vesi joka kaatetiin tuhkien päälle, näin valmistettiin tuhkalipeä. Tätä käytettiin hieromavetessä ja kun ennen kiehutetiin valkoiset tuhkalipeää siinä käytetiin ja tuli puhtasta. Kyllä oli ihanaa katsella sitä pitkää pyykkinarua kun kesäinen tuuli heilutti niitä.

On kaikki niin ihanasti muistissa kaikki tämä miten siihen aikaan elettiin omatoimisesti. Tämä on seitsemänkymmentäviisi vuotta taakse päin.

Lähde: http://www.iijokiseutu.fi/lukijakirjeet ... lipide.htm

Saippuaa keitettiin
teurasjätteistä lipeäkiven tai itse keitetyn tuhkalipeän avulla.

Lähde: http://www.lumivaara.fi/historia/jutut/lumivaara.pdf

Laitoin kysymyksen tuhkalipeäsaippuan valmistuksesta tuonne saippuafoorumille. Tässä on linkki:
http://www.getphpbb.com/phpbb/viewtopic ... um=saippua

Toni

[voi kukka!]

Hei rakas Ystävä,

Kiitos, että olet!

Voisimme harkita ostamista sieltä, mistä apteekit ostavat:

Tamro tai Oriola

Silloin jäisi apteekin hinnat toisten maksettaviksi. Voisi myös kysyä teollisuuspuolen toimittajilta, kuten Bang, Aspo, Finnish Chemicals, jne

Paljonko saisimme kulumaan rihmastolaisten nahan pesuun? Mitenkäs on kuljetus ja käsittelyturvallisuus -ohjeet? Ratkaisevinta tuotekehittelyssä on oikeiden ostopaikkojen löytäminen. Se määrää aina alimman hinnan ja sen, mitä jää tekijälle.

2) Vihdissä on yksi saippuatehdas aivan Porintien kupeessa. On kuulemma paikkakunnan pahin saastuttaja. Tieto on 90-luvun alulta, kun poliisit kävivät siellä jatkuvasti - mitä lie laskivat nurkistaan?

3) Selvähän se on, että jonnekin ne kissanraadot ja rotanraadot tulee piilottaa. Kun meikäläisen kouluajoilla kaatui juna margariinitehtaan raiteella, oli junassa kasoittain kissanraatoja. Silloin kansa siirtyi taas syömään niiiiin terveellistä voita. Siltä ajalta muistuu mieleen lsten loru:

Ennen pantiin mirrit multaan, nyt pannaan Suvikultaan. Loppui välittömästi Raision Suvikullan myynti.

4) Voi minua. Olen säilyttänyt purkissa juhannusruusun lehtiä saippuan tekoa varten ja unohdin antaa ne kiertokouluun. No ehtiihän sitä ensi kerralla. Kielon kukat olisivat myös ainakin minun mieleeni. Yleensä ruusukasvien tuoksut sopivat hyvin saippuoihin (omena, luumu, kirsikka jne.)?

Heikki