Olen erittäin huolissani "Vieras"-kirjottajan kuvaamasta uhasta. Monilla alueilla vallitsee auktoriteetin kunnioitus, jolla on pitkät perinteet. Itse pidän tottelevaisuutta kaikkein pahimpana asiana maailmassa. Tottelevaisuuden taustalla on ajatus, että yksilön ei itse tarvitse olla vastuussa tekemisistään, jos hän noudattaa tarkasti määräyksiä. Yksilö ulkoistaa omantuntonsa. Käytännössä kaikki uhat, joita itse pelkään, liittyvät viranomaisiin, hallituksiin, poliitikkoihin, armeijoihin ja poliisiin, tulevatpa ne sitten Suomen rajojen sisä- tai ulkopuolelta. Näen, että kansallisvaltion käsite ja siihen rinnastuva kansallistunne, samoin kuin armeija ja poliisi, ovat tuontitavaraa ja "vierasta hapatusta", joka on aikoinaan palvellut ja palvelee edelleen, tosin vähenenevässä määrin, valtaapitävien tarkoituksia.
Suomessa tai suomalaisessa kulttuurissa on kuitenkin harvinaisia asioita, jotka ovat mielestäni ehdottoman hyviä:
- Lähes kaikesta pystytään puhumaan. Vaikka kuka tahansa ei suostu keskustelemaan mistä tahansa, jokaisen on mahdollista löytää keskustelukumppaneita oli aihe mikä tahansa. Kiellettyjä puheenaiheita ei Suomessa kai(?) ole ;o). Valitettavasati pelottelulla yritetään ajaa läpi mm. internettiä koskevaa valvontaa.
- Uskonnollinen vapaus. Perinteisellä tavalla mielletty uskonto ei edes taida kovin monen elämään juuri vaikuttaa, ja jos vaikuttaa, se on oma valinta, kunhan on asemassa jossa itseä koskevia valintoja ylipäätään pystyy tekemään. En tiedä suostuisiko joku alaan perehtynyt kutsumaan markkinatalouden, viranomaisbyrokratian ja kierolla tavalla omaksutun sovelletun luonnontieteen/matematiikan symbioosia uskonnoksi. Se kuitenkin nykyisellään eniten ihmisten elämään vaikuttaa, mutta ainakin kyseisen opin jumalia saa avoimesti kritisoida.
- Sukulaisuussuhteilla ei ole niin suurta roolia ihmisten elämässä, joten voi tehdä omia ratkaisuja ottamatta sukua huomioon. Kun yhteisöllisyys nousee takaisin arvoonsa, on tärkeää, että yksilö voi valita yhteisönsä itse.
- Pidetään yleisesti ottaen oikeana, että kuka tahansa saa naida tai olla naimatta ketä haluaa ja milloin haluaa ilman, että toiset tuomitsee ja tekee kamaluuksia. Pelkään, että tämän asian tila huononee, jos erilaiset isänmaalliset ja uskonnolliset tahot pääsevät vaikuttamaan.
- Sukupuoliroolit eivät ole niin jyrkkiä kuin muualla. Tosin Suomessakin miehiä ja naisia kasvatetaan erilaisiin muotteihin ja lapsista tukahdutetaan eri taipumuksia sen perusteella, ovatko he tyttöjä vai poikia. Naisen identiteetti määritellään enemmän seksuaalisuuden kautta kuin miehen. Miehen on helpompi olla uskottava ja mieheltä suvaitaan enemmän normeista poikkeavaa tai epäsosiaalista käyttäytymistä. Uskon, että nämä asiat ovat vielä paljon pahemmin lähes kaikkialla muualla. Pelkään, että sukupuoliroolit voimistuvat, jos edellä mainitut tahot pääsevät vaikuttamaan.
- Kurittomuus ja institutionalisoidun väkivallan vähyys esim. aikuiset eivät piekse lapsia koulussa ja poliisilla ei ole valtuuksia tehdä mitä tahansa. Tätäkin edellä mainitut tahot ovat vesittämässä.
- Harvaan asuttu maa, jossa on tilaa temmeltää. Temmeltäjistä saattaa olla tunkua, jos iskee maailmanlaajuinen kriisi.
- Oma-aloitteisuus. Tämä on syytä mainita siksi, että se on nykyisin erityisen uhattuna EU:n ja byrokratiasairauden myötä.
Lisäksi on yksi asia, joka lievittää muualta tulleen hapatuksen joitakin seurauksia:
- Sosiaaliturva, jonka vuoksi sairautta tai työttömyyttä ei tarvitse pelätä niin paljon. Tämä vähentää paljon pakkoa ja väkivaltaa yhteiskunnassa, kun esim. lapsia ei tarvitse pakottaa käymään koulua jotta he saisivat rahaa ja voisivat huolehtia itsestään ja vanhemmistaan. Omaisuuden menetys on enemmän pelin häviäminen kuin fyysinen vaara, joten mafian tapaisille ei ole niin suurta tarvetta. Sen sijaan ihmisiä ajaa työskentelyyn mm. kiinnostus asioihin, kilpailu, todellisuuden pakeneminen ja syyllisyys. Asian voi nähdä myös niin, että sosiaaliturva on välttämätön, jotta nykyinen systeemi voisi pyöriä. Jos ihmiset näkisivät elämän koko kirjon ympärillään, ei oravanpyörässä juoksemisessa näyttäisi välttämättä olevan mitään mieltä. Nykyisin lapset ja vanhukset ovat laitoksissa, maailman menosta ahdistuneet vaiennettu mielenterveysmystiikalla ja loput kilpailemassa toisiaan vastaan. Aidot kohtaamiset ovat harvinaisia. Kun ihmisistä huolehtiminen institutionalisoidaan, ei ihmisillä ole tarvetta, eikä kovin pian valmiuksiakaan huolehtia itsestään ja toisistaan. Sosiaaliturva mahdollistaa sen, että ihmiset voivat kulkea laput silmillä.
Onko siis sosiaaliturva syntynyt paikkaamaan kettuvaloisen edellä kuvaileman yhteisöllisyyden romahdusta, vai onko sosiaaliturva ollut yksi asia, joka on jouduttanut romahdusta? En sitten tiedä, johtuuko tämä hyvinvointi ainoastaan siitä, että Suomessa loisitaan poikkeuksellisen paljon etelän maiden kustannuksella.
Paitsi Suomen rajojen sisäpuolella myös ulkopuolella on pyrkimyksiä huonontaa edellä mainittuja asioita. Jos suojaudumme ulkoista uhkaa vastaan vahvalla armeijalla:
-Mikä tuo ulkoinen uhka on? Millaisissa olosuhteissa se tulee oleelliseksi? Onko uhka sellainen, jota vastaan vahva armeija auttaa? Jos ulkomaankauppa loppuu emmekä saa hankittua ruokaa ja energiaa, ei armeija auta mitään.
-Vahvan armeijan ylläpito vaatii ulkomailta saatavia resursseja (polttoainetta, aseita, ...), joten kytkeytyisimme saman tien kansainväliseen valtapolitiikkaan, jossa täytyy valita puolensa, kuten Suomikin on nykyisellään varsin selvästi tehnyt. Jos valitsee puolensa, on paljon suuremmassa vaarassa joutua osalliseksi selkkauksiin. Sitä paitsi kaikki maailmanpolitiikan osapuolet ovat niin pahoja, ettei mielestäni niitä pitäisi mielistellä yhtään.
-Emme voi tietää, onko ulkoinen uhka todellinen, vai valtaapitävien uskottelema? Useinhan pelkoa käytetään politiikan ja vallan välineenä. Mistä tiedämme, ettei armeija marssita yhteiskunnan alaluokkaa tapattamaan itsensä yläluokan hyväksi.
Yhteiskunnan luokkaerot saattavat tulla oleellisiksi, jos tilanne kiristyy ja hyvissä asemissa olevien on säilytettävä asemansa, kun välttämättömyyksiä ei yllättäen riitäkään kaikille. Näen, että tällaisessa tilanteessa poliisi olisi lähinnä suorittamassa pyövelin roolia. On paljon parempi, että yhteiskuntajärjestelmä romahtaa, kuin että ei-toivottu kansanosa tapetaan.
Täytyisi olla mahdollisimman riippumaton kaikesta, mikä tulee kaukaa. Nykyisellään Suomi on täysin avuton, jos rajat menevät kiinni. Ulkomaat sen sijaan eivät nykyisellään tarvitse Suomesta mitään.
Maailma taitaa olla synkkä paikka. Vaarallisia ovat he, jotka tarjoavat ratkaisuksi väkivaltaan varautumista. Pienten omavaraisyhteisöjen olisi tietysti hyvä pystyä puolustamaan itseään.
