Yhteisökylähanke 1

Yhteisökylä I, tulevaisuusverstas

Visiologo ViSiO tukee tapahtumaa.
Visio on kaikille avoin, aatteellinen aikuisoppilaitos, joka edistää ja tukee aikuiskoulutuksen ja kulttuurin keinoin ekologisesti kestävää elämäntapaa, oman elinympäristön kehittämistä, luonnon monimuotoisuutta, monikulttuurista yhteiskuntaa, kansalaisdemokratiaa.

Aika 7.-9.5.2004. Paikka Siuntio

Paikalla oli noin 30 henkeä visioimassa Yhteisökylän henkisiä ja fyysisiä puitteita. Lähes kaikki paikalla olijat kertoivat halustaan muuttaa ja asua kylässä joka toimisi yhteisönä. Keskeistä tuntui olevan juuri paikan kylämäisyys, jossa on riittävästi tilaa omalle elämälle mutta mahdollisuus vahvaan yhteisöelämään.

Ongelma-analyysi: uhkakuvat


Elämisen taidot
Yhteisökylässä tarvitaan tietoa ja taitoa lähes kaikilta elämänaloilta. Miten sitä saadaan kerättyä kylään? Miten eletään jatkuvan taidon ja tiedon puutteen kanssa? Löytyykö riittävästi rakentajia ja tekijöitä?

Elämä varsinkin kylän alkuvaiheessa voi olla raskasta. Väsymys hiipii pikkuhiljaa. Se lamaannuttaa hyvän tahdon, innostuksen ja halun rakentaa yhteishenkeä. Miten väsymystä ja väsymistä ehkäistään? Mistä löytää päivästä toiseen työn ilo ja leikkihenki? Miten vältetään kiirettä? Miten estetään väistämättä syntyvän kiireen vaikutus henkilökemioihin?

Yhteisöideaaliin kuuluu että systeemi ei määrää, vaan että ihmiset osaavat itse ymmärtää keskinäisen vuorovaikutuksen pelisäännöt. Säännöt muodostuvat keskinäisen vuorovaikutuksen myötä; ihmiset hiovat toinen toisistaan timantteja. Tietyille asioille on kuitenkin hyvä piirtää rajat. Mihin ne asetetaan, jotta ne eivät ole liian tiukat tai löyhät (rakkauden rajat)? Mikä on ihmisen vapaus yhteisössä? Miten antaa ihmiselle riittävästi tilaa (fyysistä, psyykkistä, emotionaalista)? Mitä tehdään jos henkilökemiat eivät yrityksistä huolimatta vain osu kohdalleen? Miten opitaan hallitsemaan egoa?

Arkielämä on pieniä tekoja ja näkymätöntä työtä täynnä. Arkirutiinit vaativat kultakin lähinnä pientä viitseliäisyyttä, mutta myös vahvaa kykyä epäitsekkääseen toimintaan. Arkirutiinit ovat pieniä asioita, joiden varassa yhteisö paljolti seisoo tai kaatuu. Kuka siivoaa, kuka tekee ja mitä tekee? Miten rooliudutaan? Miten yhteistyö järjestetään? Mikä on tavoiteltava hygienia- ja siisteystaso? Oppivatko kaikki yhteisöläiset riittävät sujuvan arkielämän ylläpitotaidot?

Yhteisöihmisillä on vahva taipumus elää kädestä suuhun. Liiallinen köyhyys kuitenkin lamaannuttaa toimintakyvyn. Mitään hankkeita ei voida pistää alulle, mitään ei voida investoida ja mitään ei voida rakentaa ilman kykyä pitkäjänteiseen toimintaan, ilman kykyä säästää, ottaa lainaa ja hankkia rahaa. Millä paikka hankitaan ja millä siellä eletään? Mistä saadaan rahaa elinkeinojen aloittamiseen tarvittaviin investointeihin? Miten vältetään ”velkavankeutta”? Kuka hankitun omaisuuden omistaa? Mitkä ovat varallisuuden hallinnoinnin periaatteet? Mitä tehdään ihmisen halulle omistaa? Mitä tehdään ihmisten kanssa jotka haluavat torpedoida tavoitteita?

Ristiriitaiset arvomaailmat & motivaatiot

Yhteisöelämä vaatii ihmiseltä ja halua kasvaa ihmisenä. Entä jos ihminen kieltäytyy kasvusta? Entä jos kaikki haluamme kasvaa mutta emme samaan suuntaan tai samalla tasolla? Kullakin voi olla tapoja, ideologisia vaatimuksia ja näkemyksiä mitä on kasvu, joista ei kykene irtautumaan. Kuinka ihmiset oppivat ymmärtämään toisiaan niin ettei elämä on kuin saippuaoopperaa? Kuinka kokea ykseys yhteisössämme olla perhe?

Yhteisöelämä vaatii suvaitsevaisuutta. Mitä pitää suvaita ja mitä ei? Mikä on sopiva suvaitsevaisuuden taso? Pitääkö päihteiden käyttö sallia; missä määrin, missä tilanteissa ja minkä päihteiden? Kuka sopivan tason määrittelee?

Eläinten hyväksikäyttö maailmassa on laajempaa ja raaempaa kuin koskaan. Mitkä ovat eläinten oikeudet yhteisössä? Saako eläintä syödä, lypsää, valjasta tai aidata? Kuka eläinten oikeudet määrittelee (vegaani, lihansyöjä)?

Kulttuurimme on varsin sukupuolittunut. Miten yhteisössä ehkäistään kulttuuristamme kumpuava sukupuolittamisen malli ja traditio?

Avoin päätöksenteko on tuskastuttavan hidasta. Yhteisöjen riskinä on, että kovaäänisin ja sisukkain ajaa aina tahtonsa läpi. Miten päätöksentekorakenne järjestetään niin että se on joustava ja oikeudenmukainen? Miten estetään johtajuuden kielteinen vaikutus egolle? Mikä on sopiva määrä sääntöjä, hierarkiaa ja rakkautta? Miten jaetaan vastuut ja roolit? Mitkä ovat yhteisön hierarkiat?

Kullakin yhteisöllä on tarve suojautua ulkopuolisilta uhilta. Yhteisökylä muodostuu helposti ympäröivälle yhteisölle poikkeavien tapojen, ihmisten ulkonäön yms. tekijöiden takia uhaksi. Miten sopeudutaan asuinympäristöön (kylä, kaupunkinaapuruussuhteet) ja luodaan siihen lämpimät suhteet? Pitääkö yhteisön ylläpitää tiettyä julkikuvaa välttyäkseen leimautumasta? Kuka määrittelee toivottavan julkikuvan? Mitkä yhteydet pidetään yhteiskunnan instituutioihin (esim. raha, verot, byrokratia, lait)?

Visioiden hajanaisuus ja ristiriitaisuus

Ihmisillä on erilaisia toiveita yhteisön sijainnin, puitteiden, hinnan, yms. suhteen. Miten varmistetaan, että puitteet ovat riittävät (peltoa, metsää, rakennuksia) mutta silti niin edulliset että niihin on yhteisöllä realistisesti varaa? Mitä jos talot on rumia ja ihmisetkin jotenkin kummallisia?

Ihmiset elävät hyvin eri elämän vaiheita. Miten ihmisten elämän vaiheistetaan siten että kukin voi antaa tarvittavan panoksen yhteisön alkuvaiheessa? Mistä tietää että juuri tämä on se juttu johon pitää heittäytyä mukaan? Paremmat bileet on aina jossain muualla. Seuraavat 10 vuotta menee kuitenkin enkä asu vieläkään maalla, puhun vaan.

Visiot ovat helposti ristiriitaisia keskeisten periaatteiden ja elämäntapojen suhteen: mikä on tavoiteltava elintaso, mikä on tavoiteltava omavaraisuuden aste (ruoka, vaate, työkalut, rakennukset), mitkä ovat tulonjaon periaatteet, mitkä ovat eläinten oikeudet, saako päihteitä (mitä) käyttää?

Eri elämäntapojen ja roolien mielekäs yhdistäminen saattaa olla hankalaa. Entä jos työt ovat Helsingissä eikä halua tai ei ole varaa heittäytyä pelkästään viljelijäksi, käsityöläiseksi tms. Entä jos on tarve käydä yhteisön ulkopuolella töissä mutta se sijaitsee keskellä metsää periferiassa? Voiko tarpeen muuttaa pois ruuhka-Suomesta ja tarpeen tehdä töitä ruuhka-Suomessa yhdistää?

 

Tulevaisuus: aivoriihi vailla rajoitteita


Puitteet

Vesistöä – yhteys isoon veteen
Metsää paljon, yhteydessä luonnonsuojelualueeseen
Peltoa, vihannesviljelykelpoista
Kaunis puutarha, lähde, luontoa ympärille
Isot luonnonlaitumet. vapaana kulkevat kotieläimet
GM vapaavyöhyke

Vuodenaikojen mukaisia asuntoja
Uudisekorakentamista + perinteisiä miljöitä
Turvekammi ja puuelämä, lasten kiipeilypuut
Nomadielämämahdollisuus (kotia, jurttia)
Asumismahdollisuuksia eri kaupungeissa
Vierailijoiden talo(ja)

Tuotteiden jatkojalostusmahdollisuudet, koekeittiö yms. tilat
Maatalousrakennukset, traktori(t), konehallit
Ruohonjuuritutkimuskeskus, tutkijakammiot, yhteiset tietokoneet
Työpajat, studiot ja työskentelytilat
Kirjasto
Kurssi- ja retriittitilat
Vaihdantakauppa, ekotavaratalo, kaupungeissa myyntipisteitä (lähiruoka, ekovaatteet yms.)
Koulu, lastenhoito
Terveydenhuoltopalvelut: synnytykset, hautaukset (kalmisto, pyhät lehdot)
Peuhutilat, sali, tatami + luontonäkymä
Aurinkotemppeli, ym. yliuskontojen tiloja, kivirinki

Hengitys/löyly

Vuoden kiertoon liittyvä juhlakulttuuri
Shamaaneja, tietäjiä, parantajia, laulajia
Viikoittaiset keskustelutilaisuudet, vision kirkastaminen
Yhteisruokailut, torni josta kutsutaan (vellikello, torvi)
Elämä luonnon kierron mukaan

Oma keskinäinen opintotoiminta
Lapsia, oma koulu & vaihtoehtopedagogiikkaa

Yhteiset aamu-rituaalit, jooga, meditaatio
Yhdessä musisointi
Leikinomainen terveysliikunta
Kajakkeja, lauttoja, uiva sauna, sukellusvene
Köysirata veteen, apinasillat
Nudistipelto/reservaatti
Hevosilla maa- ja metsätöitä, ja kauppaan

Yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen vaikuttaminen

Näyteikkuna vaihtoehtoihin (energia, ajopelit, viljelys, rakentaminen, elämäntavat)
Palvelu- ja tutkimustoiminta
Kurssit, retriitit
Yhteisöteatteri, musiikki ryhmät, iltamat
Kansalaisyhteiskunnan hautomo, aktivistien koulutuskeskus
Kansalaisopistotyyppisiä kursseja
WWOOF yms. yhteydet muihin ekokyliin
Hevosreitit yhteisöjen välillä

Elinkeinotoiminta

Maatalous (vihannekset, proteiini- ja öljykasvit, kuidut, hedelmätarhat, kotieläimet, mehiläiset)
Elintarvikkeiden jatkojalostus
Käsityöläis- ja taidetoimet
Biokaasu, tuulivoimalat, aurinkokennot, vesivoima

Palvelu- ja tutkimustoiminta
Suo, turpeet, suohoitola
Purkupartiot
Maisemanhoitofirma yms. palvelut
Metsäpuiden jalostus
Luomusiementen jalostus ja tuotanto

Itsehallinto

Neuvonpitovessat (ympyrä)
Vapaa-alue hallinto/autonomia
Oma raha tai vaihdantatalous resurssien oikeudenmukaiseen jakoon
Avoin prosessi

Tulevaiusuustyöryhmät

Itse(n)hallinto

Yhteisöllisyys vai yhteisöllisyys

Merkittävää yhteisön itsehallinnon rakentumisen kannalta on tavoiteltavan yhteisöllisyyden aste:
- eletäänkö samalla kylällä jossa kullakin on oma talo ja omat elinkeinonsa ? kaikki yrittäjiä, omaisuutta itselle, yhteisiä koneita ja työskentelytiloja
- yhteisössä asuvat hankkivat elantoa samaan pussiin, josta maksetaan kullekin kansalais- tai yhteisöpalkkaa ? lähes kaikki yhteistä, perustarpeet tulevat tyydytetyksi

Molemmissa äärilaidoissa on puolensa. Yksityisomistus- ja yrittäjyysmalli ylläpitää ihmisen toimeliaisuutta. Taloudellisesti tällainen yhteisö on todennäköisesti varmemmalla pohjalla. Yhteisön muodostumine perheeksi on kuitenkin haastavaa. Yhteisöllisyyttä ei ole pakko harjoittaa. Yhteisöllisyys toteutuu lähinnä lämpiminä naapuruussuhteina.

Samaan pussiin hankkiva yhteisö taas kommunikoi jatkuvasti arkielämän toimintojen puitteissa. Se vaatii ihmiseltä halua kasvaa ihmisenä. Täytyy pystyä elämään ajatuksen ”toinen tuhlaa toisen raatamat rahat” kanssa ja välttämään hyväksikäyttötilanteita; raatamista ja laiskottelua. Yhteisön taloudellinen toimeentulo on todennäköisesti turvattomampaa koska odotetaan jonkun muun hoitavan esim. sadon myyntityö. Selkeä vastuiden on tärkeää. Toisaalta aikaa ei mene itsen(sä) myymiselle vastaavasti kuin yrittäjyysmallissa. Vaatimattoman elämäntavan voi nähdä parantavan elämän laatua. Tavoitteena on vaatimaton mutta rikas, hyvä elämä.

Kumpikin malli ”puhtaana” on helpohko hallinnoida. Todennäköinen Yhteisökylän malli on kuitenkin jonkinnäköinen sekoitelma; osa ihmisistä haluaa elää enemmän yhteisöllisesti kuin toiset, esim. kaikki yhteisöön muuttavat eivät välttämättä ole vielä riittävän kypsiä ja yhteisöllisesti virittyneitä vahvasti yhteisölliseen elämään. Eri tasoisen yhteisöllisyyden harjoittamien pitäisi olla mahdollista, mutta pelisääntöjen täytyy olla selkeät.

Toimintakyvyn jatkuva ylläpito ja kehittäminen

Toimeentulo yhteisössä on sekä aineellista että henkistä. Niiden oikeudenmukainen jakautuminen on tärkeää. Vaihdon välineenä ei välttämättä tarvitse käyttää ”kovaa rahaa”, vaan esim. yhteisön omaa valuuttaa tai suoraa vaihtokauppaa (vaihtopiiri). Oman valuutan käytön etuna on, ettei raha karkaa yhteisön ulkopuolelle koska sillä voi ostaa vain yhteisön tuottamia palveluita.

Omavaraisuus ei ole vain aineellista, vaan kaikkea joka vahvistaa yhteisön itsehallinnollisuutta. Alkuvaiheessa omavaraisuus/ itsehallinto on heikkoa, mutta se kasvaa kun yhteisö kehittyy. Keskeistä on päättää miten suhtaudutaan ulkopuolisiin avustuksiin, jotka edustavat valtakulttuurin rakenteita ja tuovat rajoitteita kylään.

Päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää niin, että ne kantautuvat kaikkien tietoon tasapuolisesti. Tiedonvälittäjinä voi toimia ”hyvät juoruämmät”, oma lehti, radiokanava. yms. Nämä myös tuottavat arvokasta dokumentaatiota kylästä. Päätöksenteon tulisi olla ennakoivaa, siten että ei jouduta pakon edessä vääntäen tekemään päätöksiä.

Vastuun jaossa hyvä tapa voisi olla parityöskentely, jossa vastuutta kustakin toiminnosta kantaa kaksi ihmistä. Nämä vastuuparit hoitaisivat myös yhteistä omaisuutta oman vastuualueensa osalta. Johtajuuden ja hallinnon pyörittämisen tulisi voida kiertää yhteisöläisten keskuudessa, mutta toisaalta siihen ei voida myöskään velvoittaa osallistumaan.

Visio ei voi olla liian kevyt. Suuret linjat (esim. autonomiatavoite), joiden eteen tehdään pikku hiljaa työtä, on hyvä olla alusta asti mukana. Visiota kirkastetaan säännöllisesti ja se muuttuu ajan myötä. Suuressa yhteisössä on useita visioita (pienyksiköiden visiot), jotka osittain eroavat toisistaan. Alkuvaiheessa ydinryhmän tai hanketta puuhaavan porukan visio on se joka vaikuttaa eniten yhteisökylän muodostumiseen. Ydinryhmän sisällä luottamus esim. vastuiden jaossa ja vision toteuttamisessa luo luottamusta koko yhteisön sisällä. Yhteistä, ydinporukan ja koko yhteisön visiota on kuitenkin hyvä ”hoitaa” säännöllisesti.

Ongelmia tulee, mutta niitä voidaan ratkaista. Ongelmanratkaisutekniikat ovat hyvä välineitä ja vähintään yksi tekniikka tulisi hallita. Selvittelykäytännöt muodostuvat ajan myötä, kun selvitettäviä riitatilanteita tulee. Periaatteet niiden hoitamiseen olisi hyvä olla jo alkuvaiheessa.

Yhteinen ”teoreettinen” työskentely päivittäin (esim. laulu) on tärkeää. Samoin yhteisruokailut ja päivittäiset rituaalit yhdistävät ihmisiä. Yhteisön kivaa (vuodenkierron juhlat, yhteisöllisyyden juhlat, syntymäpäivät) tulisi olla riittävästi. Uusien vastaanottamisessa hyvä tapa on vastaanottamiskummit.

Yhteisökylä tarjoaa maattomille ihmisoikeuden ja mahdollisuuden ”tasavertaisuuteen” rikkaiden kanssa; vaikka yhteisössä eletään vaatimattomasti, sen elinympäristö on vastaavasti rikkaampi (luonnonympäristö, sosiaalinen kanssakäyminen, monisukupolvisuus, perinnetaitojen seilyminen).

Elinkeinotoiminta

Yhteisökylän perustamiseen tarvitaan riskinottokykyä ja henkilökohtaista lainanottohalukkuutta. Yhteisöllä on melkoinen terve erilaisille tuotantotiloille, mutta kun käyttäjiä on paljon kustannukset käyttäjää kohden laskevat. Yhteisön keskeisenä tehtävänä on tarjota tiloja ja mahdollisuuksia harjoittaa erilaisia ammatteja. Viljely on keskeinen ja varsin pääomavaltainen osa yhteisön elinkeinotoimintaa. Suurella osaa yhteisöläisistä on halu omavaraisviljelyyn. Päätoimista elinkeinoa siitä suunnittelee vain muutamat ihmiset. Viljely kuitenkin nähdään hyvin keskeisenä yhteisön elinkeinona.

Peltoa tarvitaan viljelykasveista ja viljelyhaluista riippuen ainakin 30 ha. Vihannes, taimi- ja puutarhaviljelyyn riittää 6-7 ha/ viljelijä, mutta proteiini-, öljykasvien ja viljojen viljelyssä voi tarve olla satoja hehtaareita. Yhteisön ruokkimiseen tarvitaan peltoa 10-20 ha. Metsää tarvitaan rakentamiseen, lämmitykseen, asuin- ja virkistysympäristöksi. Vanhaa isoa metsää tarvitaan ainakin 50 ha. Yhteys luonnonsuojelualueeseen vähentää metsän tarvetta.

Tuotantotilojen tarve
Kasvihuoneet 2000 m2
Eläinsuojat
Panimo & mallastamo
Elintarvikkeiden jatkojalostuspaikat ja suurtalouskeittiö
Kuitujen jalostus
Käsityöläis- ja taidepajat, galleriat
Tutkimustilat

Palvelut
Purku ja kierrätys
Kauppa: lähiruoka, käsityöt, vaatteet, taide
Kotihoidot, siivous
Pihatyöt, remontit
Hoitosaunat, hieronnat, kuppaus, turvekylvyt
Ekorakentaminen
Huonekalujen valmistus
Pitopalvelut

Henki/löyly

Yhteisön elinedellytyksenä on yhteishenki. Yhteishenkeä ei tule automaattisesti, vaan sitä pitää vaalia ja luoda. Lähtökohtana yhteishengen luomiselle ovat avoimuus/avautuminen ja aito halu kohdata toinen ihminen sekä asettua hänen saappaisiinsa. Yhteishenkeä kasvattaa myös erilaiset eheyttävät harjoitukset (meditaatio, jooga yms.) yhdessä. Henki(styminen) on eheytymisen perusta. Tietoisuus on jokaisen meidän voimavara. Se on voimavara jolle kyky elää yhdessä rakentuu.

Egon havaitseminen on tärkeää, ja myös sen hyväksyminen. Se edesauttaa egolle oman paikan löytymistä. Ihmisen ego on ailahtelevainen; sille pitää voida antaa hetkittäin lisää tilaa.

Hyviä tapoja ovat kiitos, siunaus, kannustus, tuki ja hyvän toivottaminen, samoin ruoan siunaaminen, hiljainen hetki ja pysähtyminen hetkeen. Ilmapiiri ei synny itsestään, vaan sitä pitää luoda, mm. piirityöskentely, musiikki ja laulu ovat hyviä työvälineitä.

Yhteisö tarvitsee omat rituaalinsa ja pyhät paikkansa. Synnytykset, kuolemat ja perhetapahtumat ovat yhteisön juhlaa ja arkea. Niissä yhteisön kulttuuri muodostuu. Vierailevat tähdet; gurut ja tietäjät ovat tärk

eitä arjen katkaisijoita ja innoittajia. 

 

 

 


Theme port sponsored by Duplika Web Hosting.
Etusivu Siirry alkuun