SUOMALAISESTA MASENNUKSESTA OMAEHTOISEEN TERVEYTEEN

SUOMALAISESTA MASENNUKSESTA OMAEHTOISEEN TERVEYTEEN:

TERVEYTTÄ TEKEMÄHÄN - OMAEHTOISTA TERVEYSKULTTUURIA LUOMAAN!
Mieltä eloon yhteydellä elinympäristön parantaviin voimiin - ja niiden elvyttämiseen
(kokemuksia Intiasta ja Suomesta)

Aika: maanantai 5.11. klo 16-20
Paikka: Annantalon auditorio, Annankatu 30, Helsinki
Muoto: Alkupuheenvuorot, paneeli ja yleiskeskustelu

I. JOHDANTO

”Omaehtoinen terveyskulttuuri, yhteisöllisyys ja elinympäristö”
Kai Vaara, FM, Katajamäen ekoyhteisön (Katajamäki ry:n) ”perinneparannushanke” Intiassa (Traditional System of Medicine for Community Health and Livelihood Security)

II. OMAEHTOINEN TERVEYDENHOITO JA ELINYMPÄRISTÖN MONIMUOTOISUUS
– esimerkkinä myös Intia

”The significance of traditional healing practices and the dergadation of living environment as a threat to health" (Parannusperinteiden merkitys ja elinympäristön heikkeneminen terveyden uhkana)
T. Marirajan, executive director, People's Action for Development, Tamilnadu, Intia:
Marirajan on kotoisin pienviljelijäperheestä, syrjäisestä maaseutukylästä – ja keskittynyt vesi-, ilmasto- ja alkuperäiskansojen oikeuksiin.

"Parannetaan Terveys - yksilöön tuotetusta tilasta elämänyhteyden omaksitunnoksi"
Ville-Veikko Hirvelä, Emmaus Aurinkotehdas ry:n adivasi-hanke

"Luonnonkasvit terveyttä edistävänä ravintona"
Ossi Kakko, fennovegaaniuden tutkija, dokumentaristi, perinneparannushankkeen ydinryhmässä

Kommentti:
Jupiter Cormier, kansainvälisten suhteiden ja diplomatian maisteri, muutoskonsultti, siirtymäliikkeen aktiivi, Frantsilan luomuyrttitilan kasvatti

III. SUOMALAINEN MASENNUS - ONGELMAT JA VAIHTOEHDOT

”Suomalainen masennus – riittävätkö lääkkeet?”
Aku Kopakkala, johtava psykologi, Mehiläinen
Noin 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä. Masennuslääkkeet jouduttavat sairauseläkkeelle päätymistä. Masennuslääkkeiden pitkäaikaisen käytön vaikutuksista ei ole seurantatietoa. Koko hoitojärjestelmä on kuitenkin sitoutunut hoitamaan masennusta lääkkeillä.

"Masennus - sosiaalinen ja moraalinenko ongelma? Perinteisen intialaisen lääketieteen nakokulmia"
Sauli Siekkinen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, homeopaatti, antroposofisen ja kiinalaisen lääketieteen asiantuntija

”Masennus ja elinympäristön sairastuminen - niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan!”
Irma Heiskanen, ekopsykologi, psykologi, työnohjaaja ja ääniterapeutti, Suomen psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian asiantuntija

”Omaehtoisen terveydenhoidon keskinäistä ja rahataloudesta riippumatonta edistämistä”
Hanna Koppelomäki, Stadin Aikapankin Aika parantaa -verkostosta

Kommentti
Thomas Wallgren, filosofian dosentti, HY, Suomen akatemian mielenfilosofian tutkimushankkeen johtaja (2010 - 2013): A Science of the Soul: Wittgenstein, Freud and Neuroscience in Dialogue.

IV. PANEELI JA YLEISKESKUSTELU

Vapaa pääsy! - (Joskin keräämme kolehtia kehitysyhteistyöhankkeen omavastuuosuuteen!)

JÄRJESTÄJÄT: Katajamäen ekoyhteisö (Katajamäki ry:n ns. perinneparannushanke tai ”Guni-hanke” - Traditional System of Medicine for Community Health and Livelihood Security), Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry. sekä Maan ystävien Yhteys maahan -toiminta. Tämä tilaisuus liittyy Ulkoministeriön tukemaan kehitysyhteistyötoimintaan.
LISÄTIETOJA: Kai Vaara, perinneparannushankkeen vastaava, 040 722 1793, kai.vaara(at)gmail.com

Perinneparannushankkeesta ja Katajamäki ry:stä

Katajamäki ry:llä (Katajamäen ekoyhteisöllä) on Ulkoministeriön tukema perinneparannusta edistävä kehitysyhteistyöhanke Intiassa (ns. "Guni-hanke") teemalla ”Traditional System of Medicine for Community Health and Livelihood Security”. Perinneparannus elää etenkin syrjäseuduilla mihin virallinen terveydenhuolto ei käytännössä yllä, lähinnä alkuperäiskulttuurien keskuudessa – ja se on myös ns. klassisten intialaisten lääkintäoppien, kuten ayurvedan, taustalla.
Tarkoituksena on edistää perinneparantajien (ns. "gunien) järjestäytymistä, yhteistyötä ja oikeuksia, koti-, koulu- ja kylien rohtopuutarhojen perustamista, tutkimustoimintaa lääkintäoppien täydentämiseksi sekä Community Health Regiters:ien ja Community Biodiversity Registers:ien kokoamista myös biopiratismia vastaan. Olennaista näiden parannusperinteiden vahvistamisessa on, että ne tukeutuvat elinympäristön monimuotoisuuteen ja monimuotoisuuden säilyttämiseen. Näin perinneparantajat ovat tärkeä apu myös metsiensuojelutyössä.

Katajamäki ry:n perinneparannushanke pyrkii toimimaan myös kehitysyhteistyön vastavuoroisuuden perspektiivistä pyrkien näin ollen omaehtoisen terveydenhoitokulttuurin edistämiseen myös Suomessa. Ja myös niin, että elinympäristön ylläpitäminen monimuotoisina elävinä kokonaisuuksina ymmärretään osaksi ihmisen terveyden edistämistä erilaisine käytäntöineen.

Katajamäen yhteisö sijaitsee Vilppulassa, Pirkanmaalla, ja sen tilukset kuuluvat vuosisadan takaisen Elämänmäen luontais- ja hermoparantolan maihin. Katajamäki ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on ”edistää kaikenikäisten ihmisten henkistä tasapainoa, luovuutta ja terveitä elämäntapoja sekä omaehtoisuutta vahvistavaa yhteisöllistä kulttuuria”.


Theme port sponsored by Duplika Web Hosting.
Etusivu Siirry alkuun